english  *  svenska  *  deutsch

Monimuotoinen perhokalastusleiri
Naruskalla 12.-22.7.2001

NARUSKALASSA NAUTISKELEMASSA

Täysin lapinhullu, perhonsidontaan ja kalastukseen hurahtanut 11-vuotias Anton esitti jo keväällä toivomuksensa päästä Lappiin - kohteeseen, jossa voisi keskittyä sataprosenttisesti intohimoonsa, perhokalastukseen.
Naruskalla jo viidettä kertaa järjestetty perhokalastusleiri muodostuikin erinomaiseksi vaihtoehdoksi viimekesäiselle Kaverin kanssa kalaan -leirille Terbmisjokilaaksossa, käsivarressa, joka tällöin toteutui enemmänkin villisti vaeltaen kuin kalastukseen keskittyen.

Spontaani äkkilähtömme Naruskan koulun retkeilymajan järjestämälle perhokalastus- leirille sai alkunsa huhusta, jonka kuulimme ollessamme haukijahdissa Houtskarin kunnassa, Kihdin kupeessa vain muutamaa päivää ennen leirin alkamista.

Taru hinta/ laatusuhteeltaan ja järjestelyiltään ylivoimaisesta kymmenen päivän perho- kalastusleiristä, kodinomaisessa tuki- kohdassa Pohjois-Sallan erämaa- maisemissa osoittautui enemmän kuin todeksi. Se oli nautittavaa ja täysipainoista lomaa, laatuaikaa ja lepoa sekä monipuolista tekemistä ja kokemista niin isälle kuin pojalle.

Pistämätön ensivaikutelma

Jo ensimmäinen yhteydenotto retkeilymajan ' palvelutuotanto-laitoksen ylipäällikköön ja ihmissuhde-insinööriin ', Kari Santalaan antoi osviittaa tulevasta. Vastaus kysymykseen; mitä tulisi ottaa huomioon(?) oli yksiselitteinen; " Ottakaa vaihtovaatteet ja kalastusvehkeet. Astuttuanne autooni Sallassa, teidän ei enää tarvitse huolehtia yhtään mistään! "

Seuraavana iltana loikkasimme yöjunaan Helsingistä Kemijärvelle. Pääteasemalta oli välitön linja-autoyhteys Sallaan.

Täältä Kari ajoi meidät autolla Naruskaan, joka sijaitsee vain 50 kilometriä Sallasta pohjoiseen. Perillä talon ' kapellimestari ' Pirjo Santalan kaksi mieleenpainuvinta tervetuliaislausetta olivat;" Meillä suositaan positiivista ikärasismia; Majoitutte eri huoneissa ja teidät sijoitetaan eri ryhmiin, jotta molemmat voisitte nauttia lomastanne täysin siemauksin "! " Ainoa täällä kielletty asia on näläntunne; Täällä syödään silloin kun on nälkä, mutta vähintään kolme kertaa vuorokaudessa, jolloin ruoka on katettu! Jääkaappi ja kylmäkaapit ovat vapaasti käytettävissänne 24-tuntia vuorokaudessa, retkieväät saatte… . Sauna on lämpimänä aina kun haluatte, autokuljetukset, kanootit, pesukoneet... Kertokaa vain mitä haluatte, kaikki järjestyy!

Taivaallinen yllätys

Isäntäparista huokui ystävällisyyttä ja kaiken huomioivaa vieraanvaraisuutta - ohjaajista innokasta avuliaisuutta ja ammattitaitoa. Kuvio oli selvää pässinlihaa ensihetkistä alkaen.
Heti puolen päivän jälkeen pääsimme tutustumaan Naruskan Iso-Kuutsi- könkääseen, suurehkoon koskeen, joka sijaitsee koulun välittömässä läheisyydessä. Edellisten leirien suurin saalis Kuutsilta on 5,8 kg taimen. Joki koskineen ja suvantoineen vaikutti upealta kalastaa ja joenvarsi helppokulkuiselta. Ensivaikutelman kruunasi vielä taivaallinen yllätys: Ei itikan itikkaa!

Ei puutteita puitteissa

Naruskan vanhan koulun kodinomaiset puitteet tarjosivat oivallisen retkimajoituksen 25 leiriläiselle kahdessa ilmavassa luokkahuoneessa, vanhan koulun keittiön, jossa ei kouluruokaa tunnettu sekä juhlasalin, joka oli sonnustettu yhteisiin päivällisiin, perhonsidontaan ja mukavaan yhdessäoloon kravattijuhlia unohtamatta.
Pihalle pystytetty kota tarjosi mahdollisuuden rauhallisiin jutusteluhetkiin tulistelun ja tikkukalan merkeissä. Tervetuliaisjuhlissa nautimme soijalla, voilla ja jauhelihamausteella maustettua uunipuikulaa, loimulohta ja korvasienimuhennosta ( " kuulemma takapihalta hankittua perusmuonaa " ) - aikuiset snapsin ja valkoviinin kera. Jälkiruoaksi hillakiisseliä ja kermavaahtoa. Isäntäväen, kuten muidenkin pakolliset kravattiviritelmät olivat luovuudessaan mieleenpainuvia.
12-henkeä vetävä sauna oli aina tarvittaessa lämpimänä - yleensä illasta aamuun. Saunajuomat, jäätelöt ja makeiset löytyivät halukkaille kahdesta suuresta kylmäkaapista lähes omakustannushintaan. Mahdollisia kalastusväline- ja muita tarpeita saattoi tilata päivittäisiltä kauppareissuilta Sallasta tai ostaa pari kertaa viikossa pihaan pamahtaneesta kauppa-autosta.

Tietoa, taitoa ja turvallisuutta

Kymmenenpäiväinen leiri keskittyi perho- kalastuksen perusteisiin a:sta ö:hön, joita käytiin läpi päivin ja öin. Teoriassa ja käytännössä. Asiantuntijoina toimivat Jouni Kivinen Nokialta ja Timi Laitinen Vantaalta - rauhallisia ja mukavia kavereita kumpikin, joille perhokalastus ja perhonsidonta SM-tasolla on intohimo ja elämäntapa.

Päiväohjelma piti sisällään saalis-, väline- ja varustetietoutta, solmuja, turvallisuusohjeita, hyönteistietoutta, perhonsidontaa ja koskenlukua sekä erilaisia heitto ja kalastustekniikoita.

Virran vietäväksi joutumista veden täyttämissä kahluuhousuissa ja varusteissa kokeiltiin myös käytännössä, joka sai monet miettimään kahteen kertaan mihin kahlata ja mihin ei. Ohjelma oli kaikilta osin vapaaehtoista, joka tarjosi halukkaille mahdollisuuden kalastella myös muusta ryhmästä täysin erillään, omassa rauhassa, hiljaisuudessa.

Ikäerojen välinen kuilu umpeutui

Leirille osallistui kaikkiaan 25 innokasta, noin 11- 50-vuotiasta suomalaista, joista yksi tyttö, nuoria, varttuneita sekä muutama isä ja poika. Nämä muodostivat harvinaisen harmonisen ryhmän perhokalastajia eri puolilta Suomea. Osa vanhemmista toimivat nuorempien leiriläisten valvojina ' kuljetus- ja huoltojoukoissa '. Anton oli jälleen kerran perhokalastajista nuorin.
Yhteinen harrastus ja kokemukset, yötön yö ilman rajoituksia ja nukkumaanmenoaikoja sekä se, että nuoremmat löivät tiedoissaan ja taidoissaan vanhemmat helposti laudalta loivat harvinaislaatuista yhteishenkeä. Ainoa kerta kun " jouduin " korottamaan ääntäni Antonille, johti sekin hauskaan kommenttiin; 12-vuotias Pete kysyi; " Oottekste Hesasta? Tunnutte puhuvan samaa murretta "! Peten isä " yskähteli " merkitsevästi vieressä.

Uusia kalastuskohteita jokaiselle päivälle

Naruskajokea ja sen sivujokia riitti kalastettavaksi 50 kilometrin matkalla. Joessa on luontaisesti hyvä taimen-, harjus- ja siikakanta. Suurimmat joesta saadut taimenet ovat kuusikiloisia, siiat parikiloisia eikä kilon painoinen harjuskaan ole harvinaisuus. Pisimmät kosket ovat yli kilometrin mittaisia ja joen pudotus Naruskajärvestä Tenniö-jokeen kymmeniä metrejä.

Suvantosuudet hyödynnettiin kolmella inkkarikanootilla - perholitkoilla, lipoilla ja vaapuilla vetouistellen ja heitellen.
Kävelymatkan päässä tukikohdasta sijaitsevat mm. Iso-Kuutsiköngäs, Pikku-Kuutsi ja Erkkilänkoski. Muutaman kilometrin päässä sijaitsevat Siekaköngäs, Leilikoski ja Saarikoski, jossa Anton eräänä iltana väsytti pitkään suurta kosken kouhuissa tempoilevaa ja kalaksi luulemaansa levätukkoa kavereiden haukkoessa henkeä rannalla. Väsytystekniikka oli kuulemma ollut oikeaoppinen.
Naruskajärvestä laskevan joen ensimmäinen kilometrin mittainen koskiosuus Tammen niskalta on noin 30 kilometrin päässä ja lähimmät erämaajärvet 20 kilometrin säteellä. Porukka jakautui öitä vasten 4-5 hengen ryhmiksi, jotka hajautuivat eri puolille jokivartta, tammukkapuroille ja erämaajärville - metelin ja kalastuspaineen minimoimiseksi.
Kalastaminen alueella oli tehokasta, sillä leirin " huoltojoukot " kuskasivat ryhmiä ja eväitä tukkiteitä pitkin parhaimpien kalastuskohteiden äärelle nelivetoisilla, eikä kalastusaikaa valunut pätkääkään hukkaan. Halutessa vaeltaminen jokivarressa oli pääsääntöisesti helppokulkuista, osin suoperäistä maastoa.

Perhonsidontaa ja jänisjäljitelmiä

Sidontapöydän ääressä leirille varatut sidontamateriaalit saivat kyytiä. Perhonsidonta alkoi heti puolenpäivän aikaan kun virkuimmat saivat silmänsä auki aamu-unien jälkeen, ja jatkui kalastusretkien ja " aamu- yö-saunan " jälkeen aina aamu- varhaisellesaakka. Perhonsidonta- materiaalit kuuluivat, kuten kaikki muukin, " luonnollisesti " leirin hintaan.
Naruskan tämänvuotisia ottiperhoja olivat mm. vesiperhosen pupat ja larvat, Musta Puppeli, Black Ghost ja Super Tinseli, joita syntyi parinkymmenen hengen voimin kuin liukuhihnalta. Perinteiset Red Tag ja Nalle Puh toimivat kuin junan vessa. Antonin kuullessa alueen runsaasta jäniskannasta, suunnitelmiin listattiin myös jänisjäljitelmiä kaikkein suurimmille taimenille.

Erägurun kokkikoulu

Taustalla toimi talonmieheksi itseään kutsuva Juha " Jusu " Ropponen Pieksämäeltä - koskimelonnan SM-kisoja kolunnut 22-vuotias veteraani, joka oli varsinainen ' eräguru '. Kalastus, metsästys, sienestys ja marjastus tuntuivat olevan hänellä verissä, joihin Naruskan erämaa-alueet tarjoavat loistavat puitteet. " Jusu " on myös kalatalouskoulun läpikäynyt ammattilainen, joka opetti kalan jalostusta erilaisiksi ruokaherkuiksi. Opimme mm. maustamisen, fileoinnin, perinteisen- ja kylmäsavustuksen sekä valmistamaan kalaa nuotiolla, pannuissa ja kattiloissa eri muodoissa. Siukakönkään kuuluisaa 400 metrin koskipujottelurataa ei kukaan ehtinyt tällä kertaa kokea, vaikka siihenkin olisi pari kajakkia ja opettaja löytynyt.

Sivurajaheitot rajavyöhykkeen rajalta, hillaa susirajan takaa

Urheiluakaan ei unohdettu, sillä eräänä aamuna ' kapellimestari ' ilmoitti varustuksen ja ohjasi porukan autoihin. Kysymyksessä oli Pohjois-Sallan historian ensimmäinen suojakalkapallo-ottelu kentällä, jossa upottavaa avosuota riittää teräsmiehillekin. Suoritukset suohon syöksymisineen ja juuttumisineen oli todella hauskaa mutta rankkaa puuhaa. Alle 15-vuotiailla oli lisäksi mahdollisuus poimia hillaa vyöhykealueella, jossa kullankeltaista hillasuota oli riittänyt silmänkantamattomiin. Marjoja löytyikin kotiinvietäväksi saakka. Anton koki täällä myös tuoreet sudenjäljet, jolloin vasta ymmärsi missä ollaan.

Kalakukkoa Naruskalaisittain

Kun seuraavana päivänä oli vuorossa tammukkakukon teko, ruokakalatarve suurimmillaan ja tammukkapurot osaksi kuivuneita ylikapellimestari " määräsi " meidät järville ahvenia narraamaan. Ahvenia nousikin lähes kymmenen kiloa sekä muutamia hyvänkokoisia taimenia, jotka tarttuivat kenenkäs muun kun " erägurun " inkkarikanootista uittamaan vaappuun. Seuraavana päivänä pääsimmekin vaivaamaan ruistaikinaa kymmenen litran ämpärissä ja latomaan ahventa ja siankylkeä symmetrisiin muodostelmiin kukon täytteeksi. Sittemmin kaksi painavaa kukkoa häipyi uuniin ja sieltä parempiin suihin alta aikayksikön. " Muita " leirin aikana kohtaamiamme eläimiä olivat porot, uteliaat minkit, riekot, kuukkelit ja lukuisat jänikset. Karhuja ja itikoita ei tällä kertaa vastaan tullut.

Tuntsan palon jäljillä

Naruskasta noin 30 kilometrin päässä löytyi kullanhuuhtojien suosima Tuntsan pubi, jossa piipahdimme paluumatkalla Tuntsan erämaa-alueelta, UKK-reitin varrelta sijaitsevasta Takkaselän tunturikodasta ja runsaasta tammukkakannastaan tunnetulta Tuntsajoelta, joka sijaitsee noin 70 kilometrin päässä koululta.
Tuntsan laaja erämaa-alue on tullut tunnetuksi heinäkuussa 1960 riehuneesta ja Suomen suurimmasta metsäpalosta, jossa tuhoutui kaikkiaan 20 000 hehtaaria metsää Suomen- ja 100 000 hehtaaria Venäjän puolella. Tällä oli mahdollisuus konkreettisesti käsittää metsän uusiutumisen hitaus, joka näillä leveysasteilla kestää reilu 200-vuotta. Alue oli edelleen kuin palon jäljiltä, muutamia pieniä kuusikkoja lukuun ottamatta.

Saamamiehistä pyyntimiehiksi

Pitkään jatkunut helle ja kuivuus vaikuttivat selvästi kalan heikohkoon syöntiin. Naruskan pinta oli poikkeuksellisen matalalla ja vesi 17 asteista, joka oli ajanut suur' taimenet ja harjukset koskien happirikkaisiin syvänteisiin, joiden kalastaminen perhovehkeillä oli vaikeata. Vuosikymmeniä Naruskassa asuneet kolusivat monttuja kuuden metrin onkivavoilla ja painotetuilla perhoilla, välillä hyvinkin tuloksin.

Jotkut kalastivat virvelillä ja osa perholitkalla, joka osoittautuikin hyvin tehokkaaksi pyyntivälineeksi 20-50 metriä leveässä joessa - ainakin minulle, jolla ei ollut kahluuvarusteita. Ainoastaan Anton totesi litkalla kalastamisen ryöstökalastukseksi. Muut olivat suvaitsevaisempia.

Huonosta syönnistä huolimatta, saatiin leirin aikana satoja alamittaisia taimenia ja harjuksia, kymmeniä mitan täyttäviä harjuksia ja taimenia, tammukoita sekä lukuisia siikoja. Suuria taimenia oli todistettavasti kiinni usealla. Pisimmän korren veti kuitenkin 12-vuotias Janne Kemistä, jonka löysin eräänä aamuna kello 04.30 opettamasta paritansseja 11-vuotiaalle Jaanalle. Janne onnistui saamaan painoltaan 1,9 kilon taimenen ja pituutta 57 senttiä perholitkaan kiinnitetyllä kuulapääpupalla. Samana yönä Antonilta katkesi vavan kärki. Ko. asiayhteys kasvatti varmasti Antonin luonnetta harmin ja kalamiehille yleisen kateuden kourissa. Yhdeksi tärkeimmistä leirin opeista muodostuikin se, että perhokalastus on paljon muutakin kuin kalan tartuttamista, väsyttämistä ja välineiden kanssa vehtaamista. Se on parhaimmillaan rentoa yhdessäoloa, hiljaisuutta, suvaitsevaisuutta, luonnossa liikkumista, sen lukemista, ymmärtämisistä ja kunnioittamista.

Jäähyväiset Karhutunturilla

Lähtöpäivänä kiipesimme vielä läheiselle Karhutunturille ( 519 m ), josta jätimme jäähyväiset Naruskan ja Tuntsan erämaamaisemille sekä Venäjän puolella sijaitseville jäkälän peittämille tuntureille. Kari, Pirjo ja Jusu suuntasivat seuraavana päivän hyvin ansaitulle lomamatkalle rajantakaiselle Kutsajoelle.

Lopuksi

Naruskan perhokalastusleiri sai alkunsa kuusi vuotta sitten, kun Naruskajoella järjestettiin perhokalastuksen SM-karsintakilpailut, jossa osanottajia oli paljon eri puolilta Suomea. Retkeilymajan isännän, Kari Santalan silmät olivat auenneet perhokalastukselle vasta kun monet kisan osallistujista olivat antaneet Naruskajokea ylistäviä lausuntoja. Sittemmin leiri palkittiin kunniamaininnalla Vuoden matkailukalastustuotekilpailussa 1999.

Naruskan kotisivut löytyvät osoitteesta; www.naruska.com, joihin jokaisen erähenkisen kannattaa tutustua. Naruskan koulun retkeilymaja ympäristöineen tarjoaa hienot puitteet mm. metsästykseen ja kaikenlaiseen kalastukseen, vaeltamiseen, koski- ja retkimelontaan ja vaikkapa kullanhuuhdontaan talven tarjoamista elämyksistä puhumatta. Sienestys ja marjastus ja erityisesti hillan poiminta Pohjois-Sallan mittavilla avosoilla suo monelle paikalliselle merkittäviä lisäansioita.

Artikkeli: Kaverin kanssa kalassa kesällä 2000

Kun etsit synergiaa, energiaa ja sisältöä - osaamista, yhteyksiä ja vääntövoimaa
ota yhteyttä Synergialaitokseen.

ASIAYHTEYKSISSÄ, OTA YHTEYTTÄ! Lisätietoja näistä ja muista saat ottamalla yhteyttä Synergialaitoksen pääkonttoriin, joka sijaitsee oheisten hartioiden välissä. Tom Merilahti Synergialaitos.Com Tulisuontie 5, 00820 Helsinki Tom@Synergialaitos.Com Gsm 040 825 5053 http://Synergialaitos.Com